vain yksi hämmentynyt (ib)lukiolainen

Apua. Ton kuvan ottamisesta on aikaa yhdeksän vuotta, siinä oikealla mä olen ihan tohkeissani lähdössä kouluun ekalle luokalle. Me oltiin kaikki ihan innoissaan siinä vaiheessa koulutaivalta, oli vaan niin siistiä mennä kouluun. Nyt mulla on kuitenkin aika samanlaiset fiilikset, tuntuu jotenkin, että tästä tulee kivaa, vaikka rankkaa. Vaikka tuleekin niitä iltoja, kun luulee ettei selviä.

Kaksi ensimmäistä, hämmentynyttä ja hermostunutta koulupäivää on nyt takana. Huomenna opiskelu alkaa toden teolla, mutta onneksi luotiin Spotifyhin soittolista kouluaamuihin, joten eiköhän me päästä käyntiin.

Odotan tutustumista uusiin ihmisiin ja onneksi kaikki vaikutti tosi mukavilta IB:llä. Tuleehan tästä ihan erilainen kokemus. Mun muistivihkon sivut täyttyi ajatuksista koskien tulevaisuutta. Kohta ollaan jo aikuisia (mun tapauksessa siihen menee onneksi vielä reilut kaksi vuotta) ja vanhoja ja viisaita. Nyt mä voin kuitenkin vihdoin kutsua itseäni lukiolaiseksi, vieläpä IB:läiseksi!

Seela