taas kerran omenatarhassa

"stay close to people who feel like sunlight"

Ihana viikko ihanien ystävien kanssa. Paljon teetä, puhetta lukiosta, välillä vähän väsynyttäkin meininkiä. Tehtiin taas sushia ja tällä kertaa onnistuttiin hyvin! Käytiin katselemassa koulukirjoja ja Sokoksen aleista löyty ihana syksyhuulipuna.

Keskiviikkoiltana pyöräiltiin omenatarhalle, mun henkilökohtaiseen suosikkipiknikpaikkaan Jyväskylässä. Ostettiin mansikoita ja luumuja ja kermavaahtoa ja suklaariisikakkuja ja pitsaa. Makoiltiin omenapuiden alla ja otettiin ihania kuvia, oli melkein lämmin.

"we live on a blue planet that circles around a ball of fire next to a moon that moves the sea, and you don't believe in miracles?"

Kesälomasta on jäljellä enää kaksi viikoa. Vai pitäisikö sanoa vielä? Tuntuu, että rutiineihin palaaminen tekee hyvää. Kesälomailu on omalla tavallaan niin ihanaa, rakastan valvomista myöhään, ihania, kauniita kesäiltoja, vihreyttä, valoisuutta. Mutta kesällä on tullut syötyä epäsäännöllisesti, salilla käyminenkin on jäänyt lomareissun, töistä johtuvan väsymyksen ja kesäflunssan takia.

Tuntuu ikävältä, että loma loppuu, mutta samalla odottaa niin paljon uusia asioita, ja sitten vanhoja, tuttuja ja turvallisia. Selailin muutamaa IB-kirjaa Suomalaisessa kirjakaupassa ja kyllähän se vaikutti kiinnostavalta, ei fysiikka ja matikka kuitenkaan. Englanti jännittää, mutta kyllähän sitä jännittäisi joka tapauksessa. Vielä pitäisi hankkia sopiva tietokone, en jaksaisi vaivata sillä päätä.

Kaksi viikkoa vielä, töitä ja ystäviä ja ehkä päivän reissu Tampereelle. Oon tajunnut, että suurin osa summerbucketlististä on suorittamatta, mä taidan kumminkin tykätä enemmän spontaanimmasta menosta.

Seela