runojani muistikirjan kätköistä

kuka ottaa tyhjyyden,
kantaa mukanaan?
vai ollaanko me kaikki yksin

sen kanssa
tyhjiä
eikö kukaan koskaan
voi toisen tyhjyyttä
omakseen ottaa?
- 19. toukokuuta

(kadotin sinua kokoajan
niinkuin tavaroita kadotetaan päivittäin;
yksi kiireinen hetki

mutta kun ne ei ollut hetkiä
enää en pystynyt keräämään
kaikkia palasiasi, joita
kiireessä kadotin)



Taide on tuskaa, vai miten sitä sanotaan? Tällä hetkellä on jotenkin kaikki väärillä paikoillaan, on niin paljon tekemistä, mutta toisaalta ei mitään. On luvannut niin paljon muille, mutta erityisesti itselleen, on luvannut onnistua. Ensimmäisen kunnon kesäpäivän ahdistava kuumuus, että selviääkö, jos sellaisia tulee vielä lisää?

Kuitenkin huomaa, että sellaiset ahdistavat, stressaavat ajanjaksot elämässä tekevät hyvää ainakin taiteelle. Se ahdistus ei tule ulkoapäin, keneltäkään muulta. Omassa päässään sen on itselle hankkinut. Miettii, onko sitä aivan tavallinen ihminen, kun istuu aurinkoisessa illassa omassa huoneessaan kuuntelemassa niitä ääniä, joita ei kuulu kuunnella. Olenko ainoa, joka ei nauti siitä kuumuudesta, hikisistä iltapäivistä? Ja sitten miettii, miksi edes pitäisi olla tavallinen ihminen.


prinsessani
kannoit kruunusi
kannoit hiljaa ja hymyilit
vaikka painettiin kengänkärjellä naamaasi
minäkin katsoin,
katsoin siinä yläpuolella
kun huusit minä huusin
ja terämme
suuteli sinut uneen, pystyit
lopulta hengittämään
- (Koluveren kuollut prinsessa hengittää niskaan)
ote äidinkielen lopputyöstä, pohjalla Sofi Oksasen Puhdistus, 27. huhtikuuta

epäonnistuin
niin monella tavalla
tulen epäonnistumaan
rikkinäinen, repaleinen
keskellä sydäntä
katsoo yötaivasta, joka
ei ole pimeä enää, mutta
siltä se tuntuu
- 9. toukokuuta

maailma vierii eteenpäin
vaikka me emme vierisikään
pysähtymättä, ketään odottamatta
jatkaa matkaansa vaikka tipumme
katoamme suonsilmään
kun hajotaan taivaalle
- 1. huhtikuuta

maa tuoksuu vihreältä
lintu laulaa laulun, jonka
on tarkoitus
olla iloinen niinkuin minun
on tarkoitus
tuntea itseni kokonaiseksi nyt kun
muu maailma laulaa
- 19. toukokuuta

Ja kuinka helpottavaa onkaan kirjoittaa teille,
Seela

Kommentit

  1. En minäkään pidä kuumuudesra. Lämmin saa olla, mutta helle - ei kiitos.
    Kauniita runoja 💙 Pidän erityisesti tuosta viimeisestä :)

    VastaaPoista
  2. Tuo viimeinen runo jotenkin osui muhun, en tiiä miten mutta se on jotenkin yksinkertaisen haikean keväinen.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit