ajatuksia matkasta ja kotiinpaluusta

Kaiken kaikkiaan täytyy sanoa, että oli aivan mahtava matka. Kerran elämässä ja sitä rataa. Sain paljon uusia kavereita ja kyllähän se englantikin siinä kehittyi, ainakin loppupuolella uskalsi jo puhua vähän vapaammin eikä tarvinnut pelätä epäonnistumista enää niin kauheasti. Uusia kokemuksia ja 12 kiloa tavaraa. Tätä kokemusta ja näitä muistoja ei kukaaan voi viedä minulta, totesi viisas ystäväni Brightonissa.

Kotiuduin neljän aikoihin aamuyöstä keskiviikkona. Tunnelmat olivat haikeat ja itkettikin, kun vihdoin pääsi kotiin. Ei sitä Brightonissa tajunnut, kuinka paljon Suomeen kaipasikaan. Ehkä eniten toivoin, että olisin saanut syödä kunnon ruokaa. Kyllähän perhettä ja kavereitakin kaipasi. Nyt on kuitenkin jo kouluun palattu ja nukuttu myös yhdet kahdentoista tunnin yöunet. Kohta alkaa arki rullaamaan.

Voin ihan vilpittömästi suositella kielimatkalle lähtöä. Kuulostaa ehkä kliseiseltä, ja onhan se kolme viikkoa aika lyhyt aika, mutta kyllä siellä oppii. Ja saa uusia kavereita ja pääsee kokeilemaan ihan erilaisia asiota, kun tavallisesti tulisi tehtyä. Ottakaa yhteyttä muhun, jos kiinnostaa kielimatka tai haluatte kuulla lisää. Onhan jo tossa muutama postauskin kielimatkasta tulossa, olen siis liittynyt EF:n Ambassadoriksi mainostamaan ja aion kerätä pisteitä mahdollisesti jopa toiseen kielimatkaan.

Ei muuta, kun kiitos teille, jotka teitte mun kielimatkasta mahdollisen ja teille, jotka teitte siitä ikimuistoisen!

Seela